Se tunne, kun voi käyttää the Onionia esseessä lähteenä

Kirjoittelin viimeisillä voimillani illalla johdantoa ryhmätyönä koottuun esseeseen. Olen istunut meneillään olevan kaamoksen illat avoimen yliopiston kurssilla, jossa käydään läpi maailman politiikan teorioita. 

Ammattikorkekouluopiskelu on yhtä ryhmätyötä alusta loppuun, ja yliopistossa opiskellaan kirjatenteillä. On ollut ihan virkistävää palata hetkeksi ryhmätyömoodiin ja saada jopa muutama uusi sosiaalinen kontakti.

10 000 sanan essee Iranin ydinasesopimuksesta palautettiin Moodleen eilen. Ja näin sen alkusanoissa lausutaan:

Iranin ydinasesopimus on luultavasti vuoden maailmanpoliittinen tapaus. Siihen liittyy suuria taloudellisia intressejä muun muassa energiapolitiikassa ja valuuttamarkkinoilla. Se vaikuttaa myös suurvaltojen ja niiden liittoutumien välisiin suhteisiin.

Asiaan liittyy myös yksi humoristinen sivujuoni. Satiirilehti the Onion onnistui ennustamaan poliittisen saagan jatko-osan, kun se hupaili, että Yhdysvallat lepyttelee sopimukseen pettynyttä liittolaistaan Israelia muhkealla aselähetyksellä. “Bibi always gets a little cranky when he sees us talking to Iran, but a few dozen short-range surface-to-surface missiles usually cheer him right up,” lehdessä irvailtiin Yhdysvaltojen edustajan linjanneen. Vuorokausi keksityn lehtijutun julkaisemisen jälkeen kävi ilmi, että näin todellakin on päätetty tehdä.

Tässä esseessä käsitellään Iranin sopimusta maailmanpolitiikan eri teorioiden kautta. Käymme sopimusta ja sen taustalla vaikuttaneita tapahtumia läpi realismin, liberalismin, postkolonialismin, sosiaalisen konstrukstivismin ja MIKÄ SE VIIMEINEN OLI? Teorioiden kautta. 

Author: Tiina Rytky

Helsinkiläinen viestintätyöläinen. Ajatuksia kaupungista, työstä, arjesta ja yhteiskunnasta.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.