”Jätän teille perinnöksi Arabian astiaston ja happanevat valtameret”

Mietin usein ikää. Se on yksi tapa määritellä, kuka minä olen. Täytin tänä kesänä 36 vuotta. Vaikka tunnen itseni edelleen nuoreksi, sulkeutuivat useimpien nuorisojärjestöjen ovet minulta jo aikaa sitten. Lähestyn kiihtyvää vauhtia kohti orastavaa keski-ikää.

Nuorempana olin idealistisempi kuin nykyisin. Turha mustavalkoisuus on karissut pois ja jäljelle on jäänyt kourallinen periaatteita ja halu ymmärtää erilaisia mielipiteitä. Yrittänyttä ei laiteta tälläkään kertaa.

Edellistä bloggaustani saapui kommentoimaan henkilö, jolle ilmastonmuutos ei ollut niin sanotusti huolenaihe.

Olen 73 vuotias ja ”toinen jalka haudassa”. Minua ei kiinnosta sinun pelkosi ilmastonmuutoksesta, koska en sitten enää elä.

En tiedä, miten tosissaan tuo kommentti on kirjoitettu, mutta oletetaan että se on.

Valtaosa meistä haluaa elää hyvän elämän ja jättää jälkipolvilleen perinnöksi paremman maailman kuin jonka otti vastaan. Ilmastonmuutoksen suhteen tuo perintö vaatii kuitenkin toimintaa – muutosta omaan elinympäristöön ja ympäröivään yhteiskuntaan.

Ilmastonmuutoksesta puhutaan useimmiten luopumisen kautta. Miten kaikesta on leikattava ja luovuttava, miten meidän on laskettava energiankulutustamme radikaalisti. Saman mukaan moderni on paha, yksinkertainen hyvä. Synteettinen on paha, luonnollinen on hyvä. Paluu luontoon odottaa.

Ongelma on vain siinä, että valtaosa ihmisistä ei ole valmis palaamaan luontoon saati luopumaan saavuttamastaan hyvinvoinnista. Harva haluaa muutosta. Eikä varsinkaan, jos odotettavissa oleva elinikä ei ole kovin pitkä eikä kriisi ehdi revetä valloilleen vielä lähivuosina. On ainoastaan inhimillistä pitää kiinni siitä saavutetuista eduista, joiden puolesta on joutunut tekemään työtä ja taistelemaan.

Energiankulutuksen leikkaaminen perustuu ajatukselle, että energia on paha asia. Mutta entä sitten, jos kaikki energia tuotettaisiin niin, että se ei juurikaan kuormita ympäristöä? Silloin koko ajattelutapamme energiaa kohtaan muuttuisi. Se muuttaisi koko yhteiskuntamme.

Valtaosa suomalaisista kertoo olevansa huolissaan ilmastonmuutoksesta. Vanhat ja nuoret, kaikkien puolueiden kannattajat. Minä olen täysin varma siitä, että kukaan ei halua tarkoituksellisesti jättää jälkipolville niitä toteutuneita uhkakuvia, joista tiedeyhteisö meitä varoittaa. Myrna-kupeissa on ihan riittävästi perintöä.

Author: Tiina Rytky

Helsinkiläinen viestintätyöläinen. Ajatuksia kaupungista, työstä, arjesta ja yhteiskunnasta.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.